Luotettavat ihmiskontaktit ja usein toistuva vuorovaikutus toisten kanssa suojaavat masennukselta. Sosiaalinen eristäytyminen ja yksinäisyys ovat puolestaan yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen, joka on yksi mielen resilienssiin eniten vaikuttavista verestä mitattavista tekijöistä.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan mielenterveys on ”tila, jossa ihminen ymmärtää omat kykynsä, selviää elämän normaaleista vaikeuksista, pystyy tekemään työtä tuotteliaasti ja kykenee toimimaan yhteisönsä hyväksi”.

Listan viimeinen kohta, kyky toimia yhteisön hyväksi, on asia, joka toisinaan unohtuu meiltä tässä yhteydessä ja johon jopa terveysammattilaiset suhtautuvat liian usein välinpitämättömästi. On paljon todisteita siitä, että osallisuus yhteisössä ja lähimmäistemme elämässä – esimerkiksi olemalla mukana yhteisöllisessä puutarhatoiminnassa, lohduttamalla ystävää tai osoittamalla kiitollisuutta omalle äidilleen – on välttämätöntä emotionaalisen kestävyyden kannalta.

Tutkimukset osoittavat, että luotettavat ihmiskontaktit ja usein toistuva vuorovaikutus toisten kanssa suojaavat masennukselta, kun taas sosiaalinen eristäytyminen ja yksinäisyys ovat yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen, joka on yksi mielen resilienssiin eniten vaikuttavista verestä mitattavista tekijöistä.

Ei ole sattumaa, että niin kutsutuilla sinisillä alueilla – paikoissa, joissa asuu maailman eniten sata vuotta täyttäneitä – ihmiset raportoivat vahvasta yhteenkuuluvuuden ja yhteisön jäsenyyden tunteesta. Sinisten alueiden arki on kuin suunniteltu edistämään sosiaalista terveyttä. Otetaan esimerkiksi vaikkapa okinawalaisten perinteinen moai – viisihenkinen ryhmä ystävyksiä, jotka tukevat toisiaan läpi elämän – tai kaikilla sinisillä alueilla yleinen tapa asettaa perhe tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi.

Sosiaalinen kanssakäyminen voi tuoda elämään monta sairauksista vapaata lisävuotta. Yli 10 000 japanilaista vanhusta käsittäneessä kohorttitutkimuksessa selvisi, että sosiaalisiin aktiviteetteihin kuten vapaaehtoistyöhön, ryhmäharrastuksiin ja yhdistystoimintaan osallistuminen on yhteydessä pidempään terveiden vuosien odotteeseen.

Tutkimuksen mukaan ihmisillä, jotka osallistuvat säännöllisesti yhteen sosiaaliseen aktiviteettiin, on noin kolme tervettä elinvuotta enemmän kuin niillä, joilla ei ole sosiaalista aktiviteettia. Kolmeen sosiaaliseen aktiviteettiin osallistuvilla on puolestaan odotettavissa noin viisi tervettä lisävuotta. Vaikutuksen suuruus on verrannollinen sellaisiin perinteisiin riskitekijöihin kuin tupakointi, liikunnan puute ja ylipaino.

On kiistaton tosiasia, että mielenterveys (emotionaalinen, psykologinen ja sosiaalinen hyvinvointi) vaikuttaa fyysiseen terveyteen, mutta onneksi on olemassa monta suhteellisen helppoa tapaa vahvistaa molempia yhtä aikaa. Kaksoishyödyn tarjoava suosikkimme ryhmäliikunta auttaa sinua pysymään sekä fyysisesti hyväkuntoisena että henkisesti lujana.